Kun tietää, mistä ollaan tulossa, on helpompi yrittää päätellä, minne ollaan menossa.

Työmyyrän historia
Työmyyrä on saanut alkunsa tekijänsä kiinnostuksesta tietojenkäsittelyyn. Aluksi siis ei niinkään ohjelmointiin, vaan paremminkin tietojärjestelmän suunnitteluun ja toimintaan.

Kaikki lähti liikkeelle muutamasta ATK-kurssista Työväenopistossa 1970-luvun alkupuolella. Magneettirengasmuistit ja binaarimatematiikka eivät kuitenkaan paljon kiinnostaneet, mutta tietojenkäsittely käytännön tasolla kyllä. Sitä käsiteltiinkin oikein urakalla tekijän ensimmäisessä pitkäaikaisessa työpaikassa, yleisilmailualan silloin tunnetuimmassa suomalaisessa yrityksessä, nimeltään Wihuri-Yhtymä Oy Lentohuolto. Sittemmin Lentohuolto tunnettiin nimellä Finnwings ja lopulta Finnaviation, ennen kuin se sulautettiin Finnairiin ja hävisi lopulta taivaan sineen. Tekijä pääsi Lentohuoltoon varastoduunariksi, siirtyi siellä ostajaksi, materiaalisuunnittelijaksi ja materiaalipäälliköksi, ja pois lähtiessään hoiti myös ATK-päällikön pestiä.

1970-luku ja 80-luvun alku oli mielenkiintoista kehitysaikaa tietojenkäsittelyssä. Silloin siirryttiin vaiheittain ATK:hon. Varastokortisto lähetettiin laatikollinen kerallaan lävistyspalvelukeskukseen, jossa tiedot näpyteltiin reikäkorteille, joista sitten ajettiin inventaarioluettelo. Onneksi näistä alkukantaisista suurten tietokoneiden erittäin kankeista, työläistä ja virheherkistä reikäkorttisysteemeistä päästiin ennen pitkää siirtymään IBM S/34 -minikoneessa ajettaviin huomattavasti miellyttävämpiin ja käyttäjäystävällisempiin ohjelmiin. Tämä olikin tärkeä vaihe. Tuohon aikaan eivät tällaiset siirtymäprojektit suinkaan aina olleet menestyksekkäitä, vaan usein syntyi pelkkää sutta ja sekundaa. Ja erittäin kallista sekundaa. Kuten usein vielä tänäänkin, niin kuin saamme näköradiosta harva se päivä nähdä ja kuulla... Lentohuollossa "digitalisointi" onnistui onneksi kertalaakista. Toteutuksesta vastasi ohjelmayhtiö nimeltä Dapro Systems Oy. Tällöin tekijäkin oppi, miten hyvän ohjelman pitää toimia, ja miten hyvään toimivuuteen päästään.

Mutta 15 vuotta on pitkä aika, ja siinä ehtii jo kyllästyä hyviinkin hommiin, varsinkin kun Finnaviationiä alettiin muuttaa Finnairin syöttölinjojen operoijaksi ja sieltä alkoi hävitä vanha mukava yleisilmailuhenki. Niinpä hakeuduin lähelle vanhoja mallailuharrastuksiani, Pienoismalli-lehden päätoimittajaksi. Tähän suuntaan usutti myös oman poikani kasvaminen sopivaan RC-harrastusikään ja tarve saada lisää vapaa-aikaa.

Vaihe 1
Ensimmäinen Työmyyrä, nykyisen Työmyyrä ERP:n suoraan ylenevässä polvessa oleva esi-isä, tosin silloin vielä nimetön, tehtiin jo 1980-luvun loppupuoliskolla C/PM-ympäristöön lähinnä harjoitus- ja harrastustyönä. Käytettävissä oleva muistiavaruus oli niin pieni, että sovellus piti tehdä pienissä, erillisissä palasissa. Ohjelmia käytettiin Pienoismalli-lehden uusien tilaajatietojen käsittelyssä, ennen kuin ne lähetettiin kirjapainoon, jossa varsinaista tilaajarekisteriä ylläpidettiin minikoneessa. CP/M todettiin kuitenkin nopeasti täysin riittämättömäksi alustaksi monipuoliselle, integroidulle ohjelmistolle. Sitten tuli PC ja sen DOS-köyttöjärjestelmä. 

Vaihe 2
PC:t olivat aluksi liian kalliita pienelle yrittäjälle, mutta ne halpenivat pian kohtuutasolle. Toisen järjestelmän kehitys aloitettiin 1988 PC-koneessa MS-DOS-ympäristössä, ja se sai myös nimen, Työmyyrä. Sen ensimmäinen käyttäjä oli Racing Hobby, silloinen johtava RC-pienoiskilpa-autojen maahantuoja. Tuolloin kokeiltiin myös tietokantasovelluksen toimimista flash-muistilla varustetussa kevyessä sylitietokoneessa. Silloiset flash-muistit "fragmentoituivat" pahasti erittäin nopeasti ja ne piti formatoida usein uudelleen, joten ne eivät soveltuneet tietokantakäyttöön.

1990-luvun alussa Työmyyrällä oli jo useita erittäin tyytyväisiä käyttäjiä, vaikka ohjelmaa ei ollut markkinoitu millään tavoin. Kehitys jatkui lähinnä harrastustyönä. Lisävauhtia kehitystyölle antoi uusi, tärkeä asiakas, Fototekniset Oy, joka ihastui Työmyyrään, ja halusi sen käyttöönsä.

Työmyyrästä kehiteltiin myös joitakin sivujuonteita, joissa painotettiin työtilausten hallintaominaisuuksia, kuten Fotomyyrä valokuvastudioiden tarpeisiin ja Putzmyyrä siivousalanyritykselle.

Tällä välin Pienoismalli-lehden kustannusyhtiö, Hobby-Kustannus Oy, oli myyty Sanoma Oy:n Helsinki Medialle, jossa julkaisualan ammattimaisessa ympäristössä opittiin paljon uusia lehdentekoon ja julkaisemiseen liittyviä asioita. Sovelluskehitysharrastus jatkui edelleen, vaikka Sanoma OY hoitikin kaikki lehden tuotantoon liittyvät ohjelmatarpeet. Esim. Työmyyrän osto-ominaisuuksia kehitettiin, koska lehden oheistuotteet, ulkomailta tuodut kirjat, alkoivat mennä hyvin kaupaksi.

Vaihe 3
Uuden harppauksen Työmyyrä koki vuosien 1995/96 vaihteessa, kun sen kehittäjä osti itselleen silloisen työpaikkansa, Pienoismalli-lehden. Nyt tuli suorastaan paniikinomainen kiire! Nopeasti piti polkaista käyntiin täydellinen lehtitalon operatiivinen ohjelmisto. Sellainen oli liian kallis ostettavaksi, joten se piti tehdä itse. Lehden aiemmalta omistajalta saatiin tilaajarekisteri helposti luettavassa muodossa, ja sen olisi ehkä voinut tyrkätä taulukkolaskentaohjelmaan, mutta sellainen ratkaisu olisi ollut lyhytnäköinen, kankea ja rajoittava. Päätettiin hyödyntää Työmyyrää, sillä siinähän oli paljon käyttökelpoisia ja taatusti testattuja ja hyväksikoettuja ratkaisuja. Työmyyrä taipuikin uusiin tarpeisiin hämmästyttävän ketterästi, ja parin kuukauden kuluttua uusi systeemi oli tuotannossa, ilman suurempi nikotteluja! Ja projektin oli pakkokin onnistua, sillä muuten olisi uusi yritys heti saanut panna lapun luukulle! Ja nyt Työmyyyrä oli entistäkin parempi myös vanhoille käyttäjille. Uusia käyttäjiä se ei kuitenkaan enää kiinnostanut, koska Windows oli nyt kova sana, ja DOS-pohjaisia ohjelmia katsottiin vähän nenänvartta pitkin.

1990-luvun lopussa internet löi itsensä lopullisesti läpi ja alkoi yleistyä. DOS-ohjelmiin ei mitään internet-ominaisuuksia tietenkään voinut tehdä, mutta ne voitiin tehdä Windows-kehitystyökaluilla, ja sitten DOS-ohjelma yksinkertaisesti vain pantiin kutsumaan kulloinkin tarvittavia internet-palikoita.


Vaihe 4: Työmyyrä ERP, versio 11.1
Sitten tuli 2010-luku, ja kävi selväksi, että vanhat DOS-ohjelmat eivät enää toimi uusimmissa 64-bittisissä Windows-käyttöjärjestelmissä. Tämä oli harmillista, sillä DOS-ohjelmat - ainakin Työmyyrä - toimivat erittäin hyvin kaikissa vanhemmissa NT-pohjaisissa Windowseissa, ja ennen kaikkea salamannopeasti, ilman mitään viiveitä, päinvastoin kuin useimmat Windows-sovellukset, jotka usein olivat kovin hitaita. Toisaalta myös ympäristön vaatimukset olivat muuttumassa, mm. uusien pankkistandardien myötä (SEPA, BIC, IBAN...), mutta ne olivat kuitenkin pikkujuttu 64 bitin tuoman ongelman rinnalla. Sen takia ohjelmat oli aivan pakko siirtää uudelle "alustalle".

Yksi vaihtoehto olisi ollut lähteä kokonaan nettilinjalle, eli tehdä ohjelmat selaimella käytettäväksi ja panna ne internettiin. Strategisista, turvallisuus- ja käyttövarmuussyistä päätettiin kuitenkin pysytellä edelleen omassa turvallisessa paikallisverkossa, jonka töpselin voi milloin tahansa vetää irti internetistä. ja joka toimii kuin moppe, vaikka kaivuri katkaisisi kaapelin. Myös helppokäyttöisyys oli tärkeä valintaperuste: Työpöytäohjelmat pystytään tekemään paljon automaattisemmiksi ja helppokäyttöisemmiksi kuin nettiohjelmat. Niinpä pysyttiin Windows-ympäristössä. Windowsille löytyy myös paremmat ja tehokkaammat kehitystyökalut kuin muihin ympäristöihin, mikä oli erittäin oleellinen valintaperuste, koska kehitystarpeet ovat aina rajattomat, mutta kehitysresurssit rajalliset.

Sattumoisin uuden ja vanhan kehitystyökalun kielioppi oli hyvin samantapainen, joten vanhan sovelluksen koodista osa pystyttiin modifioimaan ohjelmallisesti uudelle kielelle. Ikkunat ja raportit piti tietysti tehdä kokonaan uudelleen. Myös piti tehdä vanhaan systeemiin exportointi- eli vientiohjelmat ja uuteen importointi- eli tuontiohjelmat, jolla vanha data saatiin uuden ohjelman käytettäväksi.

Vanhaa systeemiä käytettäessä oli myös saatu paljon uusia parannusideoita, jotka kaikki voitiin nyt helposti toteuttaa uuteen ympäristöön, kun systeemin koko rakenne pantiin uusiksi.

Nykyistä Työmyyrä ERP:tä on tehty toistakymmentä vuotta, aluksi harjoitellen ja uusia kehitystyökaluja opetellen, ja loppua kohti aina vain intensiivisemmin tahtia kiihdyttäen niin, että nyt se on lopultakin siinä kunnossa, että sitä kehtaa tarjota suuremmallekin yleisölle!

© Datamyyrä 2011 — Päivitetty 25.10.2013